Oletko itse sitä mitä odotat muilta?

Olen pohtinut täällä paljon sitä, millaisia vaatimuksia tai itselle tärkeitä asioita ihmis- tai parisuhteelta odotan. Parissakin eri keskustelussa päädyimme ystävien kanssa pohtimaan sitä, että kuitenkaan muilta ei voi odottaa vaatimusten täyttämistä, ellei itse täytä niitä. 


Olikin avaavaa pysähtyä tarkastelemaan, toiminko itse niin kuin ”opetan” tai edellytän, vai onko se vaan sanahelinää tai voimaantumishuttua. Olen jo alkanut sanoa suoremmin asioita ja näiden keskustelujen jälkeen tuntuu itsestään selvältä, että rehellisyys ja avoimuus ovat ainoita keinoja, jotta voin katsoa itseäni peiliin ja vaikuttaa tulevaisuuteeni.

 


Ei se aina helppoa ole. Asioiden kohtaaminen suoraan ja niiden sanominen ääneen vie elämää paljon enemmän eteenpäin kuin se, että yrittäisi miellyttää ja välttää mahdollista konfliktia pitämällä asioita sisällä tai muuten värittämällä totuutta. Tai olemalla hiljaa, vaientamalla oman totuutensa.

 

Oikeastaan on ollut mielenkiintoista huomata, miten rehellisyys saa ihmiset loukkaantumaan, ehkä suuttumaankin. Tämän on pakko johtua siitä, että jokin heidän mua kohtaan asettama tavoite tai toive ei voikaan toteutua ja siitä seuraa pettymys. Ja sitten mietin, miten joku voi suuttua mun intentioista ja tarpeista. Ja niiden ilmaisemisesta avoimesti. 

 


Se, että on rehellinen, ei tarkoita, että haluaisi loukata muita. Vaan päinvastoin. Välttää loukkaamasta muita epäreilulla kiertelyllä ja loukkaamasta itseään ryhtymällä johonkin joka ei tunnu omalta. Rehellinen voi olla ihan neutraalisti ja kauniisti. Olen kyllä itse ollut vähän ikävämmälläkin tavalla rehellinen. Kaikkea ei aina osaa ja pitkään jatkuminen sietäminen ja asioiden nieleminen on purkautunut vähän ikävämmillä sanoituksilla. Mutta harjoittelemalla kehittyy tässäkin lajissa.


❝Oikeudenmukaisuus... jatkoi Katri puhettaan, kukaan ihminen ei voi ehdottoman varmasti tietää, onko hän pystynyt olemaan oikeudenmukainen ja rehellinen vai ei. Mutta siihen hän kuitenkin pyrkii, sikäli kun voi...❞ 
Tove Jansson: Kunniallinen petkuttaja 

Jotenkin musta tuntuu, että omien emotionaalisten ja vaikka fyysistenkin tarpeiden tarkastelu rohkeasti ja niiden kertominen avoimesti oman arvomaailman pohjalta on aivan avainjuttu onnelliseen elämään ja parisuhteeseen. Ja tietenkin muihinkin ihmissuhteisiin. Se kertoo missä on rajat. Rajat, jotka muodostuvat omasta arvomaailmasta. Niitä on hyvä vaalia.


Tua

Kommentit

Ota yhteyttä!

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *

Suosituimmat