Mistä olet valmis luopumaan suhteessa? Osa 1

Jokainen meistä, jotka olemme eläneet suhteessa toiseen ihmiseen, on varmasti joutunut tinkimään jostakin suhteen vuoksi. Halunnut joustaa, jotta kokonaisuus on riittävän tyydyttävä molemmille. Sillä eihän aivan täydellistä palasta kenellekään ole, eihän kenelläkään olisi mitään haastetta tai opeteltavaa jos näin olisi.

On varmastikin myös suhderiippuvaista se, mitkä asiat ovat joustolistalla. Mutta jos mietitään mitkä asiat ovat sellaisia, joista et joustaisi missään tapauksessa, mitä ne olisivat? 

 


Olisivatko ne ulkonäköön liittyviä? Elämäntapoihin liittyviä? Arvoihin liittyviä? Käyttäytymiseen liittyviä? Seksiin liittyviä? Harrastuksiin liittyviä? Ammatillisen tai koulutuksellisen statukseen liittyviä? Rahaan ja materiaan liittyviä?  Hengellisyyteen liittyviä? Asuin- tai synnyinpaikkaan liittyviä? Poliittiseen suuntautumiseen liittyviä?

 

Siinäpä puntaroimista! Puhuin tuossa Oletko epäonnistunut rakkaudessa? -postauksessa siitä, että ero ei ole epäonnistuminen. Sieltä erosta tai eroista taitaa löytyä vastauksia tähänkin kysymykseen. Sillä jokaiseen eroon, oli suhde sitten ollut pidempi tai lyhyempi, on ollut syynsä. Ja jokainen suhde on myös alkanut joidenkin asioiden viehättämisestä toisessa.


En lähde arvottamaan sitä, mitkä seikat olisivat jotenkin arvokkaampia kuin toiset. On selvää, että suhteeseen hakeutuu varmasti arvomaailmaltaan samankaltaiset ihmiset alunperinkin. Ehkä poikkeuksiakin on, mutta en just nyt keksi hyvää esimerkkiä.

 

Olen huomannut, että jotkin asiat vaan kertakaikkiaan ovat minulle niin tärkeitä, että niistä kyllä muodostuu kynnyskysymyksiä. 

 


Rehellisyys on varmasti ihan ensimmäinen. Ensinnäkin valehtelu vie suhteelta luottamuksen ja toisaalta kertomatta jättäminen saa mut takajaloilleni koska mun mielestä se on mun älykkyyden aliarvioimista. Useimmiten asiat selviävät tavalla tai toisella. Helpompaa ois vaan sanoa ja sopia miten menetellään. Tietenkin rehellisyyden rinnalla kulkee avoimuus mutta en tarkoita tällä nyt sitä, että kaikesta pitäisi raportoida tai olla gps-seuranta. Luottamus seuraa rehellisyydestä. Ootko muuten huomannut tai törmännyt sellaiseen, että tyyppi, joka itse valehtelee, syyttääsinua tai muita epärehellisyydestä?

 

Sitten tiedättekö, suuhygienistinä katson kyllä kumppanin suuhun! (Aina ei tarvitse edes katsoa…) Mustat hampaat ja tupakanhaju tai hammaskivenkäry ei vaan toimi. Ehkä jotkut esteettiset kokonaisuudet muutenkin korostuu mulla. Tyylitaju on tärkeää, eikä rikkinäiset pieruverkkarit oikein innosta kulkea kimpassa.

 

Sitten on jotakin juttuja, jota en kyllä kestä. Röyhtäily, avoin piereskeleminen (no ainakin suhteen alussa ja ekoilla treffeillä) ja ronskisti paskalle menemisestä puhuminen. En mä tarvitse tietoa siitä, mitä joku tekee vessassa. Kaikki tietää miksi se paikka on keksitty. Tai sylkeminen kun kävelee. Mitä ihmettä, tekeekö joku aikuinen niin? No tekee…


 

Tää onkin sellainen aihe, että palaan tähän ainakin seuraavassakin postauksessa. Tuntuu hyvältä kirjoittaa, näkeepähän itsekin eri tavalla, että onko tää juttu tosiaan näin tärkeä…

 

Tua

Kommentit

Ota yhteyttä!

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *

Suosituimmat